Täystuho ja äidin hauraat hermot

Yksivuotiaan äitinä on välillä vähän raskasta. Lueskelin eilen Meidän Perhe -lehteä, jonka kolumnissa elämää tuollaisen puoltatoista ikävuotta lähestyvän taaperon kanssa kuvattiin jotenkin näin: "Lapsi on koko ajan joko iholla tai tuhoamassa kotia". Ja ajattelin että huh, joku muukin miettii tällaisia eikä nauti joka ikisestä sekunnista villin naperon kanssa. Sillä sitä se on: villi. Vai miltä kuulostaa alle metrinen tappi, joka laukkaa ympäri taloa naurauen/kiljuen/karjuen ja kiskoen kaiken irti lähtevän käsiinsä? Turvassa ei ole mikään, mihin pienet tahmatassut vain ylettyvät, eivätkä täystuhoa pidättelee enää ovetkaan, sillä se oppi avaamaan ne jo kauan sitten.

Meillä on jatkuvasti jotain hukassa. Juu, olen ihan itsekin mestari kadottamaan tavaroita, mutta Ipana ei varsinaisesti helpota tilannetta. Se ei todellakaan laita ottamaansa takaisin paikoilleen saati kuljeta sitä loogisesti pisteestä A pisteeseen B. Ipanan jäljiltä esineen voi olettaa olevan missä tahansa. Tutti on löytynyt kissan vessasta ja hiusharja grillihiilipussista. Muun muassa.

Kaikkein mieltynein Ipana on mahdollisimman suuriin esineisiin. Suosiota ovat niittäneet niin harava, Miehen sählymaila kuin irronnut verhotankokin. Tällä hetkellä lemppareihin kuuluu harja ja kihveli -yhdistelmä, joka pitää piilottaa vessaan, ellei sitten halua altistua vaaralle, joka syntyy, kun Ipana heiluu holtittomasti itseään pidempien siivousvälineiden kanssa. Lapsosella on myös kanssaihmisten kannalta ikävä huvi - nimittäin toisten päiden (ja välillä myös oman) kalauttelu erinäisillä esineillä. Suurimmassa vaarassa on Miehen tytär, jonka pää keikkuu juuri sopivan matalalla Ipanan maalitauluksi. Tyttöparkaa onkin isketty muun muassa lelujunalla, helistimellä ja hiusharjalla. Kolmevuotiaalle on vähän vaikea selittää ymmärrettävästi, että ei se tahallaan, ei se tajua että se sattuu.

Kaiken tämän terrorisoinnin toki kestää, kun vastassa on pääosin nauravainen ja pelleilevä taapero. On kuitenkin tullut selväksi, että Ipanan oma tahto on luja ja vahvistuu entisestään. Aurinkoinen hymy muuttuu nimittäin sekunnissa punaisena raivoavaksi naamaksi, jos jokin tekijä astuu Ipanan tahdon tielle. Varsinaista uhmaikää odotellessa...

Elämä hymyilee...

...kunnes äidin tukan repiminen/siskopuolen kalauttelu kirjalla/kissanhiekan syöminen kielletään.