Terveiset raadolta

Minä ja lapsi olemme yllättäen kipeitä. Olen viimeisen puolen vuoden aikana sairastanut enemmän kuin koko edeltävänä vuotena - tai jopa kahtena. Ilmeisesti kaikki muksun saamat räkätaudit ja rokot (joulukuisen enterorokon muisto saa vieläkin aikaan puistatuksia) ovat kulkeutuneet myös minulle. Perheenjäsenistämme kolme - minä, ipana ja miehen tytär - on tartuttanut ja vastaanottanut pöpöjä puolin ja toisin, kun taas mies on armollisesti säästynyt suurimmalta osalta tauteja.

Nyt meillä riehuu jonkinlainen flunssan variaatio, joka aiheuttaa yskää (minulle ja lapselle), lämpöilyä (minulle), voimattomuutta (minulle) ja yleistä huonovointisuutta (minulle). Lapsi siis yskii, mutta painaa silti sata lasissa ympäri kämppää, joten eipä ole tauti ainakaan vienyt sen voimia. Itse olen maannut raatona erinäisillä pehmeillä alustoilla koko päivän miehen ahertaessa kotitöiden parissa ja hoitaessa lasta.

Jos tästä jotain hyvää pitää etsiä, niin positiivista on ainakin se, että olen kipeä nyt enkä tulevana viikonloppuna. Nimittäin lauantaina on tarkoitus mennä ulos kahden parhaan lapsuudenystäväni ja näiden miesten kanssa - sekä oman mieheni tietysti. Tiedossa on ruokaa, juomaa ja juoruilua hotellihuoneessa, hohtominigolfia ja baareilua. Koska olen viime kuukausina ollut paljon useammin kipeänä tai kotona kipeän lapsen kanssa kuin viihteellä, on vallan mainiota, että pääsen viettämään iltaa parhaassa (aikuis)seurassa. Ja minähän pääsen, sillä tämä flunssantekele häipyy kyllä ennen viikonloppua. Se on selvä.

Ja kun äiti on rilluttelemassa, pääsee tämä ikiliikkuja väsyttämään vaihteeksi isänsä.