Asiaa pissasta

*Tämä blogimerkintä sisältää asiaa siitä itsestään, joten jos aihe ällöttää, kehotan lopettamaan lukemisen tähän.*

----------------

Ipana on, kypsässä vuoden ja kahdeksan kuukauden iässä, oppinut käymään potalla - siis todella käymään, eikä vain satunnaisesti istahtamaan. Kaikki pissat ja kakat päätyvät nykyisin pottaan kotona oltaessa. Asiaa helpottaa se, että lapsi saa olla kotona vaipatta ja housuitta, jolloin potalle suuntaaminen hädän iskiessä on helppoa ja nopeaa. Kylille lähtiessämme (ja uniaikaan) puen Ipanalle yhä vaipan, sillä pidätyskyky on vielä melko kehittymätön. Jos pottaa ei ole lähistöllä sillä hetkellä kun hätä iskee, pissa päätyy hyvin suurella todennäköisyydellä housuun.

Mutta eihän tässä kiire ole. Olen itse asiassa aika ylpeä siitä, että lapsi on nyt jo hoksannut potan merkityksen ja osaa käyttää sitä näin aktiivisesti. Itse asiassa potta on niin kovassa käytössä, että sille istahdetaan edes parin pissatipan toivossa kymmeniä kertoja päivässä. Lapsi on hoksannut, että saa kehuja kun pissa (ja kakka) päätyy oikeaan osoitteeseen, ja on ilmeisesti pienessä päässään laskeskellut, että mitä useammin onnistuu lirauttamaan pottaan, sitä useammin saa kehuja. Niinpä päiviämme rytmittää Ipanan hyvin usein toistuvat pottavisiitit ja "Pisu tuli! Iso!" -huudahdukset, joita seuraa heti perään uudet pinnistysyritykset ja "Viälä tulee pisu. Viälä lissää!" -hokemat.

Neuvolassa on kyselty pottaan totuttamisen perään siitä asti, kun lapsi oli vuoden vanha. Meillä oli tuolloin jo potta kyllä esillä ja Ipanaa yritettiin houkutella istumaankin sille, mutta eihän se ikiliikkuja pysynyt paikoillaan sekuntiakaan. Potalla istuskelua enemmän kiinnosti sen kantaminen ja lelujen nostelu sen sisälle.

Lapsi ei osoittanut juuri suurempaa mielenkiintoa pottaa kohtaan pitkään aikaan - vahingossa saattoi kerran-pari onnistua pissaamaan siihen, mutta lähinnä pelästyi tätä pissaamisen uutta muotoa sen sijaan että olisi hoksannut potan idean. Kunnes sitten yhtenä iltana tasan viikko sitten ilmoitti "Pisu", istahti potalle, totesi "Pisu tuli" - ja potassa todella oli pari tippaa. Kehuttiin miehen kanssa naperoa tietysti maasta taivaaseen, jolloin Ipana laukkasi äkkiä takaisin potalle pissaamaan vähän lisää, toistaen tätä kuviota noin kahdeksan kertaa. Ja sen jälkeen homma on ollut lapselle pässinlihaa.

----------------

Kirjoitin juuri internettiin useamman kappaleen tekstin potasta, pissasta ja kakasta. Ja kerroinpa myös olevani ylpeä pissansa ja kakkansa pottaan toimittavasta lapsestani. Tähän on tultu.