Neljä yötä jouluun on...ja saman verran aikaa siivota.

Viime jouluna meillä ei tehty joulusiivousta, ei hommattu kuusta eikä muutenkaan koristeltu kotia. Ja vaikka vietimme joulun pääasiassa poissa kotoa, se vähän harmitti. Kotona ei oikein ollut joulutunnelmaa. Jo silloin päätin, että tämä joulu olisi siinä mielessä erilainen. Että meillä siivottaisiin ja hommattaisiin kuusi ja koristeltaisiin. Viime vuonna Ipanakin oli alle vuoden vanha eikä siis ymmärtänyt joulusta vielä mitään, ja vaikka tänä vuonnakin ikävuosia on vasta viittä vaille kaksi ja ymmärrystä joulun suhteen yhä hyvin niukasti, halusin lapsenkin tähden luoda sitä joulutunnelmaa. Tietäähän hän kuitenkin jo, mikä on joulupukki, tonttu, kuusi ja pipari, noin niin kuin esimerkiksi. Varhaisimpien muistojen syntyminenkin alkaa kohta olla mahdollista.

Viime vuonna nautimme kuusesta vain vanhempieni luona. Kuvassa Ipana kypsässä 11 kuukauden iässä.

Niinpä aloitin joulusiivouksen hiljalleen jo jokunen viikko sitten siivoamalla keittiön ison ruokakaapin. Sitä seurasi reilun viikon takainen keittiön muiden kaappien raivaus ja siistiminen. Sitten oli vuorossa makuuhuoneen vaatekaaoksen setviminen. Mieskin on tehnyt osansa paitsi osallistumalla siivoamiseen, myös remontoimalla lastenhuoneen (joka siis vihdoinkin näyttää todella lastenhuoneelta eikä varastotilalta, jossa lasten sängyt sattuvat sijaitsemaan). Huomenna edessä olisi lattioiden pesu ja keittiön kaappien ulkopintojen pyyhkiminen. Miehen hommana on hioa ja maalata makuuhuoneen ikkunankarmit (joiden karmeaan kuntoon havahduin siivoilun lomassa) ja ommella tilaamastani kankaasta verhot lastenhuoneeseen. Sitten pitäisi vielä ainakin pestä keittiön matto, pyörittää pyykkikonetta aika monta kierrosta, siivota vessa, hakea kuusi ja niin edelleen. Hommaa siis on, vaikka täydelliseen siisteyteen en pyri - ja olisihan se pikkulapsiperheessä aika epärealistinen tavoitekin.

Ihan putipuhdasta ei tarvitse olla, mutta jos nyt vaikka olkkarin saisi pysymään vähän eri kunnossa kuin tässä kuvassa. Huom! Tällä hetkellä olohuoneen lattia EI näytä tältä, vaan on itse asiassa hyvinkin siisti.

Joulusiivous on siis yhä vähän kesken, mutta lahjahommat ovat hyvässä reilassa "jo" näin neljä päivää ennen aattoa. Pari juttua pitää vielä tehdä omatekoisten lahjojen eteen, mutta muuten kaikki alkaa olla viimeistelyä vaille valmista. Tänä vuonna en siis joudu paniikkiostoksille aatonaattona! Hyvä niin, sillä jo tämänpäiväinen kauppareissu meinasi olla liikaa mulle. En ole stressaantuneiden ihmismassojen fani, joten melkein löin kaupassa hanskat tiskiin ja siirsin viimeiset ostokset jollekin illalle juuri ennen kauppojen sulkemisaikaa. Mutta koska jo kerran olimme siellä ihmismassan ytimessä, päätin kuitenkin hoitaa homman kunnialla kotiin. Ja hengissä selvisin.

Tänä jouluna Ipana saa vieläkin isomman paketin, sillä pukki on aikeissa tuoda hänelle Isojen Poikien sängyn.

Kun joulusiivous viimeistään aatonaattona saadaan päätökseensä - sillä sehän saadaan, näin olen päättänyt - haluan lämmittää joulusaunan, mennä sinne pelkässä kynttilänvalossa, vain rentoutua - ja antaa joulun tulla.